Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan

Kukaan ei todellakaan taida olla profeetta omalla maallaan. Pohdiskelen tuota sanontaa pian 38 vuotta Ranualla asuneena ja nyt lupautuneena Vapauden liiton kansanedustajaehdokkaaksi Lapissa.

Vapauden liitto on oikeistokonservatiivinen alle vuoden vanha puolue. Puolueemme keskeisin arvo on vapaus sen monissa eri muodoissaan. Liikkumisen vapaus, sananvapaus, mielipiteenvapaus, omistamisen vapaus, elinkeinovapaus, uskonnon- tai uskonnottomuuden vapaus, vapaus poliittiseen toimintaan ja vapaus päättää itsenäisesti kehostamme.

Ranuan ja meidän ranualaisten vahvuutena on lähellä tuotetut palvelut, joihin olemme pääsääntöisesti tyytyväisiä. Hyvinvointikeskus on toimiva ja tilat terveet, mikä on saanut kiitosta ulkopaikkakuntalaistenkin arvioissa.

Koulukeskusta juhlittiin muutama kuukausi sitten, mistä sekä oppilaat että henkilökunta iloitsevat. Nyt on liikuntasali ja kaikki toiminnot saman katon alla. Kouluarjessa tämä näkyy positiivisesti monin eri tavoin. Tästä esimerkkinä Ystävänpäivän tempaus, jossa yli neljäkymmentä lasta esitteli kädentaitojaan herkullisten kakkujen muodossa. Uskomaton yhteishengen nostatus ja osoitus kodin ja koulun yhteisöllisyydestä. Pedagogiset- ja taloudelliset resurssit ovat mahdollistaneet yleisen-, tehostetun- ja erityisen tuen keskivertoa paremmin. Opettaja- ja ohjaajaresurssit mitoitetaan tarpeen mukaisesti ja joustavasti.

Pienessä kunnassa ymmärretään ennaltaehkäisevän työn merkitys. On helpompi ”sammutella pieniä tulipaloja kuin roihuavia”. Näissä ratkaisuissa on käytetty sekä järkeä että sydäntä. Virka- ja luottamushenkilöiden saumattomalla yhteistyöllä lähipalvelut toimivat. Miten paljon helpompaa ja turvallisempaa on toimia pienessä kunnassa, jossa ehkä siedetään paremmin myös poikkeavia ratkaisuja kuin isoissa kaupungeissa, joissa yksilöt ja yksiköt voivat hukkua massaan? Kunnallispolitiikassa haluamme aina pitää oman kylän puolta, oman itsemääräämisoikeuden ja omien palvelujen sekä yrittäjien puolta. Pidetään kaikki toisistamme huolta yli puoluerajojen.

Pitäisikö valtakunnan politiikassakin ottaa maalaisjärki ja oma sydän käyttöön sen sijaan, että totellaan sokeasti ylempää tulevia ohjeita, jotka johtavat lopulta puoluejohdon kautta kansainvälisiin instituutioihin, WHO, WEF, YK ja Nato, jotka haluavat keskittää väestöä 15 minuutin kaupunkeihin?

Haluammeko luovuttaa heille kaiken päätöksentekovallan kouluasioissa, terveydenhuollossa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kauppapolitiikassa, maatalous- ja metsäpolitiikassa ja siirtyä tekoälyn johdettavaksi ja seuraamaksi?

Lapsia ja nuoria kasvatetaan tai tulisi kasvattaa niin, että he luottavat omiin kykyihinsä ja osaavat kyseenalaistaa asioita, hankkia tietoa ja tehdä itse johtopäätöksiä. Pitäisikö samaa opettaa myös meille aikuisille? Vapaus ja vastuu kulkevat käsikädessä.

Miten voisimme oppia keskustelemaan sen sijaan että linnoittaudumme poteroihimme ja loukkaannumme, jos joku haastaa uskomuksemme?

Koska voimme sanoa tietävämme tarpeeksi? Uuden oppiminen on mahdollista vain nöyryyden tilassa, että emme vielä tiedä kaikkea – me aikuisetkaan.

Ja rakkaus itseä ja muita kohtaan ohjaa myös päätöksentekoa oikeaan suuntaan sen sijaan, että pelkkä raha on konsulttina. Sillä kun ei ole kovin laajaa ymmärrystä. Ja rakkautta tuskin ollenkaan. Lapset myös oppivat aikuisilta mallin sekä hyvässä että pahassa.

Etsitään yhdessä ratkaisuja, hyviä yhteistyötapoja, opetellaan käsittelemään ongelmia ja ennalta ehkäisemään niitä ja pidetään kaikki mukana. Rakkaudella. Eripuraisina olemme heikkoja, yhdessä olemme vahvoja.

Tarvitsemme lopulta aika vähän. Huolehditaan että kaikkien perustarpeet tulevat tyydytetyiksi ja ihmiset huomioiduksi. Paikalliset ihmiset tietävät paremmin mitä tarvitsevat ja mitä kehittää kuin joku Helsingissä tai Brysselissä, josta suurin osa lainsäädäntöä nyt tulee, joten joustavuus ja päätöksenteon vienti mahdollisimman alas nykyisen keskittämien sijaan on tärkeää.

Pidetään näistä asioista yhdessä huolta!

Tarja Impiö

Vapauden liiton kansanedustajaehdokas