Väistötiloihin tavalla tai toisella
Ranuan alakoululla ja muualla kunnan kiinteistöissä väistötilojen tarve on edelleen suuri, ja näyttää vain paisuvan. Kiireellisimpänä pidetään kymmenen uuden väistöluokan saamista koulukäyttöön, mutta epäselvää on löydetäänkö niitä olemassa olevista rakennuksista vai rakennetaanko niitä varten uudet tilat. Yhtenä esityksenä on tutkia vanhan lukiorakennuksen (kuvassa) käyttömahdollisuudet.
Lisäksi jo tehtyjen kuntotutkimusten pohjalta halutaan valtuustolta linjausta jatkotutkimusten tarpeesta monitoimitalo-päiväkodin, kirjaston, ryhmäperhepäiväkotien, Kuhan koulun ja kunnanviraston osalta. Niin ikään valtuustolta kaivataan kustannusvertailun tekemistä tilojen korjaamiseksi tai uuden rakentamiseksi ja vanhan purkamiseksi.
Viime viikolla kokoustaneet hyvinvointilautakunta ja tekninen lautakunta päätyivät osin eri linjoille lähiajan ratkaisuehdotuksissaan. Ensin hyvinvointilautakunta esitti tekniselle lautakunnalle, että tämä valmistelisi siirtokelpoisen koulutilan hankkimista vuokralle vähintään kolmeksi-neljäksi vuodeksi. Lautakunta esitti lisäksi, että uuden sivistys- ja kulttuurikeskuksen rakennusprojekti aloitetaan välittömästi. Tekninen lautakunta kuitenkin päätyi laskelmissaan siihen, että siirtokelpoisesta koulutilasta tulisi liian kallis ratkaisu ajateltuun käyttöaikaan nähden. Lue lisää tuoreimmasta Kuriirista.
- Tietoja
- Kirjoittanut Kuriiri
Vesistöt entisellään - ja Peurajärvi
Ranuan vesistöjen tilaa käytiin jälleen läpi kun asiasta esitelmöitiin yleisötilaisuudessa kunnanvirastolla viikko sitten keskiviikkona. Varsinaista uutta ja mullistavaa ei tilaisuudessa esiin noussut ellei sellaiseksi lasketa sitä että paikalla markkinoitiin uutta Vesku-vesistöhanketta johon mukaan otettavat kaksi kohdetta ovat vielä haussa – ja siis Ranualtakin siihen voisi kohteita ehdottaa. Kuvassa Eero Hiltunen osuuskunta Virtatiimistä sitä esittelee ja kuulolla ovat kaksi muuta alustajaa, Reijo Kallioniemi ja Annukka Puro-Tahvanainen elystä. Järvikunnostuksen rahoitusvaihtoehtojen esittelyä puolestaan ei ehditty kunnolla aloittaakaan kun aiheeseen yleisön puolelta jo otettiin kantaa. Pekka Kaarlejärvi selosti taannoista Peurajärven tapausta jossa kyläläisten kolmikymmenvuotinen yritys saada nostettua järven vedenpintaa kaatui viranomaisen laiminlyöntiin. Rahoituksesta puhunut Reijo Kallioniemi sanoi tietävänsä tapauksen hyvin, ja totesi edelleen että vastuu laiminlyönnistä on kunnalla. Asiassa on tänä kevättalvena sen verran ollut liikettä, että siitä on ollut yhteyksiä kunnan, elyn ja aluehallintoviraston (avi) välillä. Kaarlejärven toive oli, että hanke voitaisiin pitää hengissä ilman että siinä vaaditaan uutta valtakirjakierrosta kaikilta vesialueen omistajilta perikuntineen päivineen. Lue lisää tuoreimmasta Kuriirista.
- Tietoja
- Kirjoittanut Kuriiri
